Kuntoluokan ja elopainon muutoksen sekä maidon rasva-valkuaissuhteen yhteys laskennalliseen energiataseeseen
Lehmien tuotantokyvyn jalostus on johtanut paitsi tuotosten niin myös lehmien elopainon jasyöntikyvyn lisääntymiseen. Syöntikyvyn lisääntyminen ei kuitenkaan ole riittävä kattamaansuurempien tuotosten ja kookkaampien eläinten ylläpidon vaatimaa energiatarvetta, joten lehmätjoutuvat lypsykauden alkus...
Gespeichert in:
Veröffentlicht in: | Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008-01 (23), p.1-6 |
---|---|
Hauptverfasser: | , , , |
Format: | Artikel |
Sprache: | eng |
Online-Zugang: | Volltext |
Tags: |
Tag hinzufügen
Keine Tags, Fügen Sie den ersten Tag hinzu!
|
Zusammenfassung: | Lehmien tuotantokyvyn jalostus on johtanut paitsi tuotosten niin myös lehmien elopainon jasyöntikyvyn lisääntymiseen. Syöntikyvyn lisääntyminen ei kuitenkaan ole riittävä kattamaansuurempien tuotosten ja kookkaampien eläinten ylläpidon vaatimaa energiatarvetta, joten lehmätjoutuvat lypsykauden alkussa mobilisoimaan puuttuvan energian kudosvarastoistaan. Tästä johtuenlehmien energiatase (EB) on lypsykauden alussa lähes poikkeuksetta negatiivinen. Runsaskudosvarastojen mobilisointi ei ole suotavaa, sillä se johtaa usein heikentyneeseen hedelmällisyyteenja lisääntyneeseen sairastavuuteen. Energiataseen laskemista varten tarvitaan paitsi tuotos- jaelopainotiedot niin myös tiedot rehunsyönnistä ja rehujen koostumuksesta (EB= syöty energia –maidon energia – ylläpitoenergia). Rehun syöntikyvyn tai syöntitietojen perusteella lasketun EBhuomioiminen jalostusvalinnassa on ongelmallista, koska syödyn rehun määrän luotettavamittaaminen tilatasolla on nykyisin menetelmin hankalaa. Energiataseen huomioiminenjalostusvalinnassa edellyttääkin helpompaa menetelmää taseen arvioimiseen. Tämän tutkimuksentavoitteena oli selvittää kuntoluokan ja elopainon muutoksen sekä maidon rasva-valkuaisuhteen (R-Vsuhde) käyttökelpoisuutta EB indikaattorina.Tutkimuksen aineisto koostuu MTTn Rehtijärven ASMO-karjassa vuosina 1998-2001 tehdyissäruokintakokeisssa kerätystä datasta. Kokeissa oli kaikkiaan 146 ensikkoa. Kokeissa lehmiä ruokittiinseosrehulla, joka sisälsi säilörehua ja väkirehua sekä kahdessa kokeessa myös tuoreleikettä 100 g/ kgka. Koeruokinnat poikkesivat toisistaan dieetin väkirehu- ja valkuaispitoisuuden suhteen. Keskimäärinväkirehua oli koedieeteissä 470 g/kg ka ja se vaihteli koeasetelman mukaan 450 – 570 g/kg ka.Seosten väkirehun valkuaispitoisuus puolestaan vaihteli 170 –210 g/kg ka. Koeaineisto sisälsiensikoiden viikoittaiset keskimääräiset rehunsyönti- ja tuotostiedot. Maidon pitoisuudet oli määritettyneljän viikon välein. Elopaino perustui rinnanympärysmittauksiin, rinnanympärys mitattiinkoekaudella 5-7 kertaa kokeesta riippuen. Kuntoluokka arvioitiin neljän viikon välein. Havaintojenperusteella eläimille laskettiin viikoittaiset EB. EB-laskuissa energiantarve ylläpitoon jamaidontuotantoon laskettiin MTT 2006 Rehutaulukot ja Ruokintasuositukset- julkaisussa annettujenylläpito ja maidontuotanto energiantarvekaavojen mukaan. Laskettu keskimääräinen EB oliensimmäisinä laktaatioviikkoina selvästi negatiivinen ollen alhaisimmillaan -31 MJ ME/pv.Positiiviseksi energiatase mu |
---|---|
ISSN: | 0358-5220 0358-5220 |
DOI: | 10.33354/smst.77001 |