The palaeo-Baltic substrate: a methodological exploration

Substraattisanasto Itämeren alueen kielissä: huomioita tutkimus­metodeistaUseat tutkijat, tunnetuimpana Paul Ariste, ovat esittäneet, että indoeurooppalaisten kielten ohella myös alkuperältään tuntemattomat kielet ovat vaikuttaneet itämerensuomen sanastoon. Ehdotus on kuitenkin saanut suhteellisen v...

Ausführliche Beschreibung

Gespeichert in:
Bibliographische Detailangaben
Veröffentlicht in:Uralica Helsingiensia 2024-10 (15)
1. Verfasser: Jakob, Anthony
Format: Artikel
Sprache:eng
Online-Zugang:Volltext
Tags: Tag hinzufügen
Keine Tags, Fügen Sie den ersten Tag hinzu!
Beschreibung
Zusammenfassung:Substraattisanasto Itämeren alueen kielissä: huomioita tutkimus­metodeistaUseat tutkijat, tunnetuimpana Paul Ariste, ovat esittäneet, että indoeurooppalaisten kielten ohella myös alkuperältään tuntemattomat kielet ovat vaikuttaneet itämerensuomen sanastoon. Ehdotus on kuitenkin saanut suhteellisen vähän huomiota eikä sen selvittelemiseen ole yleisesti hyväksyttyjä kielitieteellisiä menetelmiä. Tässä artikkelissa tarkastelen erilaisia metodologisia lähestymistapoja yhdistelemällä kielihistoriallista tietoa itämerensuomalaisista ja balttilaisista kielistä. Johtopäätöksenä totean, että monet aiemmat ehdotukset perustuvat pelkkään semantiikkaan ja alkuperänselityksen puuttumiseen, mikä ei riitä perustelemaan substraattialkuperää. Epäuralilainen fonotaksi tai morfologia eivät nekään voi todistaa nimenomaan ei-indoeurooppalaisesta substraatista. Vahvana voimme pitää alkuperäväitettä vain, jos sen tueksi löytyy vähintään kaksi toisistaan riippumatonta leksikaalista todistetta ja jos keskinäinen lainautuminen tai yhteinen perimä voidaan sulkea pois. Emme voi osoittaa kantasuomen sanaa *sīka ’siika’ lainaksi jostakin substraattikielestä, koska todisteeksi ei ole löydettävissä ainuttakaan minkään muun kielen sanaa, joka ei voisi palautua lainaan itämerensuomesta. Toisaalta kantasuomen *silakka, preussin sylecke ja muinaisskandinaavin síld ’silakka’ näyttävät hyviltä ehdokkailta rinnakkaisiksi substraattilainoiksi. Muita artikkelissa käsiteltyjä mahdollisia substraattilainoja ovat kulkusanoilta vaikuttavat ’tuhatta’ merkitsevät kantasuomen *tuhante̮-, kantamordvan *t́ožəm-, kantabaltin *tū’stant- jne., joitten äännesuhteet ovat ongelmallisia niin indoeurooppalaisten kuin uralilaistenkin kielihaarojen välillä, sekä ’sammalta’ merkitsevät kantabaltin *samanā-, kantasuomen *sammal, pohjoissaamen seamul jne., jolla saamessa on useita hankalasti yhteen sovitettavia variantteja, mikä viittaisi lähtömuotoon muinaislapissa, Aikion ehdottamassa substraattikielessä. Tämän aineiston perusteella pidän epätodennäköisenä, että koko käsitellyn sanaston takana olisi yksi ainoa monoliittinen lähtökieli. Luultavasti Itämeren alueen kielet ovat saaneet substraattisanastoa useista, mahdollisesti eri kielikuntiin kuuluneista kielistä.
ISSN:1797-3945
DOI:10.33341/uh.148314