Kansanlääkinnän ja luontaistuotteiden käyttö: Tutkimus kuopiolaisista vaatetusalan naistyöntekijöistä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansanlääkinnän käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuopiolaisessa nais­teollisuusväestössä. Aineisto koottiin kyselylomakkeella. Tutkimusryhmän muodostivat 270 naista kahdesta suuresta kuopiolaisesta vaatetusalan teollisuuslaitoksesta. Vastausprosentti ol...

Ausführliche Beschreibung

Gespeichert in:
Bibliographische Detailangaben
Veröffentlicht in:Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2025-01, Vol.21 (4), p.149-157
Hauptverfasser: Vaskilampi, Tuula, Elo, Jyrki, Myllykangas, Markku
Format: Artikel
Sprache:eng
Online-Zugang:Volltext
Tags: Tag hinzufügen
Keine Tags, Fügen Sie den ersten Tag hinzu!
Beschreibung
Zusammenfassung:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansanlääkinnän käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuopiolaisessa nais­teollisuusväestössä. Aineisto koottiin kyselylomakkeella. Tutkimusryhmän muodostivat 270 naista kahdesta suuresta kuopiolaisesta vaatetusalan teollisuuslaitoksesta. Vastausprosentti oli 80. Tutkimuksesta ilmeni, että naistyöntekijät käyttivät yleisemmin perinteisiä hoitomuotoja ja harvemmin kaupallista uuskansanlääkintää kuin samanikäinen kuopiolaisväestö. Yleisimmin käytetty perinteinen hoitomuoto oli hieronta. Kaikkien kansanlääkinnän hoitomuotojen käyttö lisääntyi iän kasvaessa. Terveyskauppatuotteita käyttivät yleisimmin ne, joilla ei ollut taloudellisia vaikeuksia. Sekä perinteisen että uuskansanlääkinnän käyttö liittyi terveyskäyttäytymiseen. Tulosten perusteella voidaan väittää, että epävirallisten hoitomuotojen käyttö liittyy terveystietoisuuden voimistumiseen. Käyttöä ei voida tulkita pelkästään protestiksi virallisia terveydenhuoltopalveluja kohtaan. Kuopion terveydenhoitopalveluihin tyytyväiset ja niitä käyttävät turvautuivat myös epäviralliseen terveydenhuoltojärjestelmään jonkin verran yleisemmin kuin muut. Tulokset kuvaavat kahden kuopiolaisen vaatetusalan teollisuuslaitoksen naistyöntekijöitä. Tutkimusryhmän voidaan kuitenkin katsoa edustavan laajempaa väestöä: kaupallistuneen yhteiskunnan alempaa sosiaalikerrostumaa.
ISSN:0355-5097
2242-9298
DOI:10.23990/sa.152598