mun boađán sin maŋis ja joatkkán guhkkelebbui... Birgengoansttat Jovnna-Ánde Vesta románatrilogiijas Árbbolaččat

Árbbolaččat-románatrilogiija lea čállán Jovnna-Ánde Vest, gii lea Roavvesavvonis eret, Deanuleagis Davvi-Suomas. Ráiddus lohkki oahpásmuvvá Máhtebáikki báikegotti olbmuide. Máhtebáiki lea smávva boaittobeale sámi giláš Eanuleagis Davvi-Suomas. Dáhpáhusat leat biddjon sullii 1960-logu álgogeahčen gitta 1980-logu gaskamuddui. Muitalusas leat iešguđet persovnnat, earret eará muhtin čálli, guollebivdi, servodatdárkkisteaddji áhkku, heastaalmmái, dálueamit ja velá govvadáiddár, ja buohkain leat iešguđet hástalusat eallimis. Makkárat leat birgengoansttat mat dahket ahte Árbbolaččat persovnnat birgejit geafes ja garra áiggis, mas ođđa servodatrievdadusat nuppástuhttigohtet sámi guovllu árbevirolaš eallima? Mii dáhpáhuvvá iešguđet persovnnain, guhte lea ovddabealde áiggis, muhto gii maiddái galgá eallit ja doaibmat árbevirolaš báikegottis? Dutkosis deattuhan konteavsttalaš lahkaneami masa čanan dieđuid sámi historjjá, servodateallima ja sámi gulahallanvugiid birra. Guorahallamis geavahan maid girjjálašvuođa teakstadási analysareaidduid mat erenoamážit gusket muitaleami dásiide ja persovnnaid gulahallamii ja teavstta dadjanstiillaide. Luohteteoriija doaibmá dutkosa teorehtalaš jurddavuođđun ja veahkeha mu oaidnit ovttaskas olbmo saji báikegottis. Dát lea juoga mii lea ođas sámi prosaanalysas. Lea várra dát mii mu dutkosis lea leamaš stuorámus hástalus, ja maiddái dat mii lea eanemus ođasmahtti. Lean guorahallamis deattuhan luohteárbevieru kontekstuála beali, mo sámi eallinfilosofiija ja máilmmioaidnu muitalit olbmo leahkima birra smávva sámi servodagas. Čanan luohteteoriija sajádaga akademiijas dasa mo dekoloniseren lea ovddiduvvon akademiijas, ovddeš koloniserejuvvon afrihká kulturaktivisttain ja dasto oassin álgoálbmotduktiid barggus ovddidit sierra álgoálbmotmetodologiija ja -paradigma. Árbbolaččat persovnnaid birgengoansttat vulget das mo iešguđet persovdna beassá eallimis álgui. Dat geardduhuvvo máŋgii teavsttas ja lea elemeanta mii ovddida muitalusa ja juona. Persovnnaid birgengoansttat leat dasto čadnon dasa mo persovnnat háhket alcces eallámuša ja dan oktavuođas lea muhtin persovnnaide velá dehálaš gávdnat iežaset miela miel barggu. Measta buot ráiddu persovnnat birgejit mo nu. Sis leat iešguđet birgengoansttat ja vuogit mo sii geavahit dáidduideaset, mo sii vuogáiduvvet ja birgehallet eallima hástalusaiguin ja ođđa áiggi boahtimiin. Sii guđet gártet okto, leat sii guđet eanemusat láittastuvvet. Árbbolaččat-trilogiija buktá filosofalaš jurddašaddamiid ovtta