Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä

Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastat...

Ausführliche Beschreibung

Gespeichert in:

Bibliographische Detailangaben
Veröffentlicht in:	Kasvatus 2023-10, Vol.54 (4), p.370-384
Hauptverfasser:	Säntti, Janne, Salminen, Jari, Koski, Anna, Puustinen, Mikko
Format:	Artikel
Sprache:	eng
Online-Zugang:	Volltext
Tags:	Tag hinzufügen Keine Tags, Fügen Sie den ersten Tag hinzu!

container_end_page	384
container_issue	4
container_start_page	370
container_title	Kasvatus
container_volume	54
creator	Säntti, Janne Salminen, Jari Koski, Anna Puustinen, Mikko
description	Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastattelemamme opettajat arvostivat pääsääntöisesti opettajankoulutuksessa saamaansa akateemista ja tutkimusperustaista koulutusta, vaikka sitä myös kritisoitiin. Pääosin positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja opettajankoulutuksen tarjoama tutkimuksellinen asenne ei kuitenkaan siirry osaksi opetustyön käytäntöä. Opettajankoulutuskäytännön edustama tutkimusperustaisuus koettiin siten kaukaiseksi ja erilliseksi koulussa tapahtuvasta opetuskäytännöstä. Tutkimusperustaisuuden toteuttamismahdollisuuksia estivät myös puutteelliseksi koetut tutkimustaidot, opetustyön hektisyys ja opetushallinnon myöntämät vähäiset resurssit. Omaa työtään pohtiva ja kehittävä tutkimusperustainen opettaja on ollut suomalaisen opettajankoulutuksen tavoite ja on haastattelemiemme opettajienkin mielestä perusteltu ja yleisesti kannatettava ideaali, mutta se on tutkimuksemme mukaan opetustyön käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Opettajankoulutuksen ja opettajan työoloja määrittelevän opetustoimen olisi näin ollen syytä edistää opettajan mahdollisuuksia toteuttaa tutkimusperustaisuutta.
doi_str_mv	10.33348/kvt.138073
format	Article
fullrecord	<record><control><sourceid>crossref</sourceid><recordid>TN_cdi_crossref_primary_10_33348_kvt_138073</recordid><sourceformat>XML</sourceformat><sourcesystem>PC</sourcesystem><sourcerecordid>10_33348_kvt_138073</sourcerecordid><originalsourceid>FETCH-crossref_primary_10_33348_kvt_1380733</originalsourceid><addsrcrecordid>eNpjYBA2NNAzNjY2sdDPLivRMzS2MDA3ZmLgNDI3Ntc1MDO1YGHgNDAwMtK1NDKP4GDgKi7OAnJNzSwMOBn0Q0pLsjNzS4sLUotKi0sSM4tLS4sV8gtSS4C8ysPb8hSyDy-pLDm8JK8EyDm8hIeBNS0xpziVF0pzM2i7uYY4e-gmF-UXFxelpsUXFGXmJhZVxhsaxIPdFA90UzzETcakqQYAprVCuQ</addsrcrecordid><sourcetype>Aggregation Database</sourcetype><iscdi>true</iscdi><recordtype>article</recordtype></control><display><type>article</type><title>Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä</title><source>EZB-FREE-00999 freely available EZB journals</source><creator>Säntti, Janne ; Salminen, Jari ; Koski, Anna ; Puustinen, Mikko</creator><creatorcontrib>Säntti, Janne ; Salminen, Jari ; Koski, Anna ; Puustinen, Mikko</creatorcontrib><description>Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastattelemamme opettajat arvostivat pääsääntöisesti opettajankoulutuksessa saamaansa akateemista ja tutkimusperustaista koulutusta, vaikka sitä myös kritisoitiin. Pääosin positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja opettajankoulutuksen tarjoama tutkimuksellinen asenne ei kuitenkaan siirry osaksi opetustyön käytäntöä. Opettajankoulutuskäytännön edustama tutkimusperustaisuus koettiin siten kaukaiseksi ja erilliseksi koulussa tapahtuvasta opetuskäytännöstä. Tutkimusperustaisuuden toteuttamismahdollisuuksia estivät myös puutteelliseksi koetut tutkimustaidot, opetustyön hektisyys ja opetushallinnon myöntämät vähäiset resurssit. Omaa työtään pohtiva ja kehittävä tutkimusperustainen opettaja on ollut suomalaisen opettajankoulutuksen tavoite ja on haastattelemiemme opettajienkin mielestä perusteltu ja yleisesti kannatettava ideaali, mutta se on tutkimuksemme mukaan opetustyön käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Opettajankoulutuksen ja opettajan työoloja määrittelevän opetustoimen olisi näin ollen syytä edistää opettajan mahdollisuuksia toteuttaa tutkimusperustaisuutta.</description><identifier>ISSN: 0022-927X</identifier><identifier>EISSN: 2737-0658</identifier><identifier>DOI: 10.33348/kvt.138073</identifier><language>eng</language><ispartof>Kasvatus, 2023-10, Vol.54 (4), p.370-384</ispartof><lds50>peer_reviewed</lds50><woscitedreferencessubscribed>false</woscitedreferencessubscribed><orcidid>0000-0002-6737-124X ; 0000-0002-5442-0866 ; 0000-0003-2624-9069 ; 0000-0003-1419-470X</orcidid></display><links><openurl>$$Topenurl_article</openurl><openurlfulltext>$$Topenurlfull_article</openurlfulltext><thumbnail>$$Tsyndetics_thumb_exl</thumbnail><link.rule.ids>314,780,784,27924,27925</link.rule.ids></links><search><creatorcontrib>Säntti, Janne</creatorcontrib><creatorcontrib>Salminen, Jari</creatorcontrib><creatorcontrib>Koski, Anna</creatorcontrib><creatorcontrib>Puustinen, Mikko</creatorcontrib><title>Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä</title><title>Kasvatus</title><description>Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastattelemamme opettajat arvostivat pääsääntöisesti opettajankoulutuksessa saamaansa akateemista ja tutkimusperustaista koulutusta, vaikka sitä myös kritisoitiin. Pääosin positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja opettajankoulutuksen tarjoama tutkimuksellinen asenne ei kuitenkaan siirry osaksi opetustyön käytäntöä. Opettajankoulutuskäytännön edustama tutkimusperustaisuus koettiin siten kaukaiseksi ja erilliseksi koulussa tapahtuvasta opetuskäytännöstä. Tutkimusperustaisuuden toteuttamismahdollisuuksia estivät myös puutteelliseksi koetut tutkimustaidot, opetustyön hektisyys ja opetushallinnon myöntämät vähäiset resurssit. Omaa työtään pohtiva ja kehittävä tutkimusperustainen opettaja on ollut suomalaisen opettajankoulutuksen tavoite ja on haastattelemiemme opettajienkin mielestä perusteltu ja yleisesti kannatettava ideaali, mutta se on tutkimuksemme mukaan opetustyön käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Opettajankoulutuksen ja opettajan työoloja määrittelevän opetustoimen olisi näin ollen syytä edistää opettajan mahdollisuuksia toteuttaa tutkimusperustaisuutta.</description><issn>0022-927X</issn><issn>2737-0658</issn><fulltext>true</fulltext><rsrctype>article</rsrctype><creationdate>2023</creationdate><recordtype>article</recordtype><recordid>eNpjYBA2NNAzNjY2sdDPLivRMzS2MDA3ZmLgNDI3Ntc1MDO1YGHgNDAwMtK1NDKP4GDgKi7OAnJNzSwMOBn0Q0pLsjNzS4sLUotKi0sSM4tLS4sV8gtSS4C8ysPb8hSyDy-pLDm8JK8EyDm8hIeBNS0xpziVF0pzM2i7uYY4e-gmF-UXFxelpsUXFGXmJhZVxhsaxIPdFA90UzzETcakqQYAprVCuQ</recordid><startdate>20231020</startdate><enddate>20231020</enddate><creator>Säntti, Janne</creator><creator>Salminen, Jari</creator><creator>Koski, Anna</creator><creator>Puustinen, Mikko</creator><scope>AAYXX</scope><scope>CITATION</scope><orcidid>https://orcid.org/0000-0002-6737-124X</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0002-5442-0866</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0003-2624-9069</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0003-1419-470X</orcidid></search><sort><creationdate>20231020</creationdate><title>Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä</title><author>Säntti, Janne ; Salminen, Jari ; Koski, Anna ; Puustinen, Mikko</author></sort><facets><frbrtype>5</frbrtype><frbrgroupid>cdi_FETCH-crossref_primary_10_33348_kvt_1380733</frbrgroupid><rsrctype>articles</rsrctype><prefilter>articles</prefilter><language>eng</language><creationdate>2023</creationdate><toplevel>peer_reviewed</toplevel><toplevel>online_resources</toplevel><creatorcontrib>Säntti, Janne</creatorcontrib><creatorcontrib>Salminen, Jari</creatorcontrib><creatorcontrib>Koski, Anna</creatorcontrib><creatorcontrib>Puustinen, Mikko</creatorcontrib><collection>CrossRef</collection><jtitle>Kasvatus</jtitle></facets><delivery><delcategory>Remote Search Resource</delcategory><fulltext>fulltext</fulltext></delivery><addata><au>Säntti, Janne</au><au>Salminen, Jari</au><au>Koski, Anna</au><au>Puustinen, Mikko</au><format>journal</format><genre>article</genre><ristype>JOUR</ristype><atitle>Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä</atitle><jtitle>Kasvatus</jtitle><date>2023-10-20</date><risdate>2023</risdate><volume>54</volume><issue>4</issue><spage>370</spage><epage>384</epage><pages>370-384</pages><issn>0022-927X</issn><eissn>2737-0658</eissn><abstract>Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten luokanopettajien näkemyksiä tutkimusperustaisuuden merkityksestä ja toteutumismahdollisuuksista heidän työssään. Käytäntöarkkitehtuuriteoriaan tukeutuen tutkimme tutkimusperustaisuuskäytäntöä suhteessa muihin opetustyötä määritteleviin käytäntöihin. Haastattelemamme opettajat arvostivat pääsääntöisesti opettajankoulutuksessa saamaansa akateemista ja tutkimusperustaista koulutusta, vaikka sitä myös kritisoitiin. Pääosin positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja opettajankoulutuksen tarjoama tutkimuksellinen asenne ei kuitenkaan siirry osaksi opetustyön käytäntöä. Opettajankoulutuskäytännön edustama tutkimusperustaisuus koettiin siten kaukaiseksi ja erilliseksi koulussa tapahtuvasta opetuskäytännöstä. Tutkimusperustaisuuden toteuttamismahdollisuuksia estivät myös puutteelliseksi koetut tutkimustaidot, opetustyön hektisyys ja opetushallinnon myöntämät vähäiset resurssit. Omaa työtään pohtiva ja kehittävä tutkimusperustainen opettaja on ollut suomalaisen opettajankoulutuksen tavoite ja on haastattelemiemme opettajienkin mielestä perusteltu ja yleisesti kannatettava ideaali, mutta se on tutkimuksemme mukaan opetustyön käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Opettajankoulutuksen ja opettajan työoloja määrittelevän opetustoimen olisi näin ollen syytä edistää opettajan mahdollisuuksia toteuttaa tutkimusperustaisuutta.</abstract><doi>10.33348/kvt.138073</doi><orcidid>https://orcid.org/0000-0002-6737-124X</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0002-5442-0866</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0003-2624-9069</orcidid><orcidid>https://orcid.org/0000-0003-1419-470X</orcidid></addata></record>
fulltext	fulltext
identifier	ISSN: 0022-927X
ispartof	Kasvatus, 2023-10, Vol.54 (4), p.370-384
issn	0022-927X 2737-0658
language	eng
recordid	cdi_crossref_primary_10_33348_kvt_138073
source	EZB-FREE-00999 freely available EZB journals
title	Tutkimusperustaisuus opetustyön käytäntönä
url	https://sfx.bib-bvb.de/sfx_tum?ctx_ver=Z39.88-2004&ctx_enc=info:ofi/enc:UTF-8&ctx_tim=2024-12-20T02%3A43%3A36IST&url_ver=Z39.88-2004&url_ctx_fmt=infofi/fmt:kev:mtx:ctx&rfr_id=info:sid/primo.exlibrisgroup.com:primo3-Article-crossref&rft_val_fmt=info:ofi/fmt:kev:mtx:journal&rft.genre=article&rft.atitle=Tutkimusperustaisuus%20opetusty%C3%B6n%20k%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6n%C3%A4&rft.jtitle=Kasvatus&rft.au=S%C3%A4ntti,%20Janne&rft.date=2023-10-20&rft.volume=54&rft.issue=4&rft.spage=370&rft.epage=384&rft.pages=370-384&rft.issn=0022-927X&rft.eissn=2737-0658&rft_id=info:doi/10.33348/kvt.138073&rft_dat=%3Ccrossref%3E10_33348_kvt_138073%3C/crossref%3E%3Curl%3E%3C/url%3E&disable_directlink=true&sfx.directlink=off&sfx.report_link=0&rft_id=info:oai/&rft_id=info:pmid/&rfr_iscdi=true