Rehtoreiden kokemuksia yhteiskunnallisten, koulutuspoliittisten ja paikallisten muutosten vaikutuksista koulujen johtamiseen

Tarkastelemme tässä artikkelissa rehtoreiden kokemuksia muutoksista sekä muutosten vaikutuksista johtamiseen ja rehtoreiden tarpeeseen kehittää osaamistaan. Teoreettinen viitekehys on kompleksisuusajattelussa, joka kuvaa toimintaympäristöä ja johtamisen toteuttamisen olosuhteita sekä jaetun johtamisen käytäntöjä. Analysoimme perusopetuksen rehtoreille (N=230) syksyllä 2020 tehdyn kyselyn aineistoa pääosin tilastollisesti. Koulujen johtamisessa muutosta koettiin suhteellisen vähän, vaikka aineiston keruun aikana elettiin niin sanottua koronavuotta (covid-19-pandemia). Vastanneista rehtoreista vähän yli puolet koki muutosta johtamassaan koulussa, ja pienten koulujen rehtorit kokivat muutosta vähiten. Muutosta koulun johtamiseen oli tuonut opetussuunnitelman perusteiden uudistukset, digitalisaation kehittyminen sekä koronapandemia. Oppilasmäärän pieneneminen sekä ympäristöasiat, kuten ilmastokriisi, vaikuttivat vähiten kokemukseen muutoksesta. Vertaistuki koulun henkilöstöltä ja muilta rehtoreilta koettiin tärkeäksi. Lisää osaamista puolestaan tarvittiin jaetun johtamisen käytäntöihin. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää yksittäisten johtamistoimenpiteiden seurausvaikutuksien analysointia sekä keskeisten muutostekijöiden suhteiden ja riippuvuuksien tunnistamista kunkin koulun kontekstissa. Johtaminen muutoksessa tarvitsee tuekseen myös laajempaa systeemistä näkökulmaa koulun yhteiskunnallisesta merkityksestä nyt ja tulevaisuudessa.